|
Hämeenlinnan valtuusto hyväksyi strategian palvelurakenteen uudistamiseksi äänin 55 puolesta ja kolme vastaan. Vastaan äänestivät Reiska-pappa eli Reijo Martikainen (vas), Satu Heikintupa (vas) ja Kylli Kylliäinen (kd). Teija Arvidsson (kd) äänesti tyhjää (tässä on virhe - katso alla).
Erityisesti sosiaalidemokraattien Jorma Hassisen, Tarja Filatovin ja Johannes Koskisen puheenvuoroista kuulsi läpi viesti: hyväksymme tämän strategiapaperin, mutta emme hyväksy varauksetta sen sisältöä. Näin olin rivien välistä ymmärtävinäni.
Strategian täytäntöönpano alkoi heti samassa kokouksessa, kun valtuutetut hyväksyivät äänin 56-3 Linnan Ateria -liikelaitoksen kehittämisestä seuraavaa:
- liikelaitos yhtiöitetään 1.1.2011,
- ateriapalvelujen kilpailuttaminen aloitetaan ja uusi perustettava yhtiö voi toimia avoimilla markkinoilla sekä
- yhtiötä perustettaessa huomioidaan toiminnan laajentumismahdollisuus seudullisesti myös laitos- ja siivouspalveluihin.
Yhtiöittämispäätös on EU:n säädösten mukainen ja noudattaa johdonmukaisesti palvelu- ja hankintastrategian kirjainta ja henkeä. Vastaan äänestivät Reijo Martikainen ja Satu Heikintupa sekä Mauri Ojamäki (sdp).
Hämeen Kokoomus julkisti viime viikolla yksitoista ehdokastaan vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Listaa täydennetään myöhemmin kolmella ehdokkaalla.
Listalla ovat kaikki istuvat kansanedustajat: Kanta-Hämeen Timo Heinonen sekä Päijät-Hämeen Ilkka Viljanen, Tuija Nurmi ja oman seutumme Jari Koskisen paikalle kesken kauden tullut Kalle Jokinen.
Hämeenlinnan seudulta on mukana kolmikko Sari Rautio, Timo Saviniemi ja Arto Viljanen.
Listan yllätyksiä ovat Lulu Riikosen sekä Riihimäen edustajan puuttuminen (ellei Timo Heinosta lasketa riihimäkeläiseksi). Lulu Riikosen puuttuminen on yllätys siksi, että hän toisi syvällisellä ja laajalla ympäristöosaamisellaan juuri sitä osaamista, mitä tänä päivänä ja lähitulevaisuudessa poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan. On kaikkien etu, että päättäjät eivät ole ilmasto- ja ympäristöasioissa lobbaajien varassa vaan että päättäjien joukossa on myös sellaisia, joilla on vahva alan peruskoulutus sekä tietämys ja työkokemus.
Nykyisellä ehdokaslistalla on todennäköistä, että Hämeen Kokoomus saa tyytyä neljään paikkaan ja että Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen edustajien suhde on 3-1. Todennäköistä on myös, että kaikki nykyiset edustajat jatkavat.
Jos kokoomus haluaa puolueena taistella viidennestä paikasta ja jos Kanta-Häme haluaa saada Timo Heinosen lisäksi toisen edustajan, kannattaa ehdokasasettelua terävöittää. Puolilla valoilla ajamisen sijasta kannattaa ajaa täysillä ja vahventaa Kanta-Hämeen ehdokaslistaa rohkeasti. Viisi paikkaa ei tule ilman taistelua ja vain hyvä ehdokasasettelu ja ahkera jalkatyö antavat mahdollisuuden yhdelle uudelle kansanedustajalle alueeltamme.
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto aloitti vuoden asiapaljoudella. Esityslistalla oli iso joukko tärkeitä, periaatteellisia asioita: riskienhallintasuunnitelma, keskustan liikennepäästöjen vähentäminen, moottoritien kattamista koskeneen valituksen kohtalo, kaupungin palvelusuunnitelmat vuosille 2010-2013 ja vielä erillisenä lastensuojelusuunnitelma.
Vihreiden ryhmän tekemä kaupungin strategian ekologiaosuutta myötäilevä aloite sai kovan kohtelun. Esitys vapauttaa vähäpäästöisillä autoilla liikkuvat pysäköintimaksuista ei edennyt. Kuitenkin valtuustosta löytyi 18 puoltajaa asian palautukselle uuteen valmisteluun. Ehkä kaupunki alkaa jonain päivänä noudattaa omaa strategiaansa?
Mottoritien kattamisvalitusta koskeva pykälä innosti valtuutetut keskustelemaan. Liikekeskustan laajentaminen on kaksipiippuinen juttu; toisaalta kaupan tarjonta lisääntyy, toisaalta on vaara nykyisen ruutukaavakeskustan näivettymiselle.
Kaupungin lautakuntien palvelusuunnitelmat pysäyttävät ajattelemaan. Meillä on jo strategia, meillä on valtuustosopimus ja ennenkaikkea meillä on vuoden lopulla hyväksytty toiminta- ja taloussuunnitelma. Tarvitaanko näiden suunnitelmien lisäksi vielä erilliset palvelusuunnitelmat? Tuovatko ne jotain oleellisen tärkeää lisäarvoa toiminta- ja taloussuunnitelmaan? Jos tuovat, voisiko nämä asiat sisällyttää perusteellisesti valmisteltavaan vuoden 2011 toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä vuosien 2012 ja 2013 vähän väljempiin suunnitelmiin?
Kysymykset heräävät siksi, että kokouksessa tuli tunne siitä, että asioita on liikaa. Liikaa ainakin yhteen kokoukseen. Ainakin osa palvelusuunnitelmista oli valmisteltu kiireessä ja olivat keskeneräisiä tai jopa virheellisiä. Huonosti suunniteltu on huonosti tehty.
Myönteistä oli keskustelevan otteen jatkuminen vuodenvaihteen yli. Äänestyksissä ryhmät hajosivat. Varmaan osin siksi, että ryhmät eivät osanneet varautua hyvin perusteltuihin esityksiin ja näin osa valuutetuista (parannusesityksiä tarkoin kuunnelleet?) äänesti korjausesitysten puolesta.
On aika kiittää kaupunkia ja kahdeksaa urheiluseuraa. Hiihtoladuista.
Syksyllä näytti siltä, että Hämeenlinnaan ei synny talveksi hiihdettäviä latuja. Toisin kävi. Kahdeksan urheiluseuran ja kaupungin yhteistyö toi korkeatasoiset ladut jo ennen joulua Ahvenistolle ja Lammin Konnarin koulun maastoon.
Luontoäidin suosiollisella avulla lunta ja latuja on saatu kiitettävästi myös muualle. Ainakin kantakaupungissa on latuja ajettu ja huollettu aivan upeasti. Kiitos.
On kuitenkin kaksi helposti täytettävää toivomusta.
Ensimmäinen toivomus koskee latuopasteita. Kantakaupungissa on latuopasteet muualla paitsi Moottoriradalla. Ei liene ylivoimaista pystyttää latukartat ja reittiopasteet myös tälle suosituimmalle hiihtopaikalle.
Toinen toivomus koskee Vanajan rantojen latuja. Keskikaupungin asukkaat olisivat otettuja, jos vahvan jään alueelle ajettaisiin moottorikelkalla hiihtourat. Nykyisellään hiihtäjät tekevät ”ladut” umpihankeen hiihtämällä. Ovatpa hiihtäjät merkinneetkin ladut ja kantavan jään alueen havuilla.
Tarvajärveä mukaillen: ylös, ulos ja ladulle. Näyttää sään puolesta tulevan upea hiihtoviikko.
Hämeenlinnan budjettivaltuustossa tapahtui tänä iltana ihme. Valtuusto otti sille kuuluvan vallan. Lopullisesti?
Valtuuston vapaiden keskustelujen ja loppuosan äänestysten huippukohdat olivat vanhusten hoidon rakennemuutos ja kaupungin työntekijöiden lomautukset. Molemmissa valtuusto saneli, miten edetään.
Kaupunginhallituksen esitys Hauhon vanhainkotien lakkauttamisesta kolmen kuukauden kuluttua eli helmikuussa 2010 muuttui 53 valtuutetun kannattamana muotoon ”Mäntykoto ja Honkala lakkautetaan tämän valtuustokauden aikana”. Valtuustokausi päättyy 31.12.2012.
Ikäihmisten hoidon ja hoivan hallittua rakennemuutosta ovat ajaneet erityisesti keskustan Hannu Kärpänen ja kristillisten Teija Arvidsson. Molemmat ovat käyneet vilkasta keskustelua niin täällä blogipalstoilla kuin myös keskustelun puolella. Lämpimät onnittelut - sitkeä työ ja usko omaan asiaan tuottaa tulosta.
Onkohan niin, että myös näillä palstoilla käytävällä keskustelulla on vaikutusta päättäjiin ja asioiden sisältöön? Monipuolinen läpikäynti hioo asioita vähitellen kohti enemmistön hyväksymää lopputulosta. Päättäjät tietävät entistä paremmin, mitä ovat päättämässä.
Kaupungin työntekijöiden lomautuksissa päädyttiin niihin periaatteisiin, mitä muutamat valtuutetut esittivät jo kevään lopulla. Painopiste on kannustinvapaissa, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen turvaamisessa sekä porrastetuissa lomautuksissa.
Oma taiteenhaaransa on lomauttaa työntekijöitä niin, että valtion tuki työllistämiseen ei vaarannu. Kuulostaa temppuilulta.
Kokouksen yleinen sujuminen ansaitsee tunnustusta. Puheenvuorot olivat asiallisen napakoita ja hyvin valmisteltuja. Myös kulloinkin puhujavuorossa olevalle annettiin sanomisen rauha. Oikein hyvä.
Kaupungin ja seurojen talkoolaisten yhteistyö tuottaa lunta tänäkin vuonna. Sekä Ahvenistolle että Lammin Konnarille.
Kaupungin, Ahveniston Ampumahiihtäjien, Hämeenlinnan Hiihtoseuran, Lammin Ladun ja Lammin Säkiän edustajat allekirjoittivat eilen lumetussopimuksen. Allekirjoittaneiden seurojen lisäksi lumetustalkoisiin osallistunee muidenkin yhdistysten jäseniä. Sopimuksen mukaan kaupunki vastaa lumetuksesta arkisin klo 7-16 ja seurojen talkooväki vuorokauden loput 15 tuntia sekä viikonloput.
Kasoihin tykitetty lumi levitetään Ahvenistolla varikkolenkille. Näin saadaan muutaman pakkaspäivän jälkeen kilometrin latu hiihdon harrastajien kulutettavaksi. Konnarin levitys sovitaan erikseen.
Sopimus on erinomainen esimerkki kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyöstä ja yhteisestä tahtotilasta. Asukkaiden mahdollisuudesta pitää huolta terveydestään ja kunnostaan kannetaan huolta laajalla pohjalla - ja edullisesti.
Talkoolaisten koulutus lumen tekoon ei suju yhtä hyvin kuin sopimuksen teko. Eri puolilta laajaa kaupunkia tuleva talkooväki on kokoontunut kahdesti opiskelemaan lumitykin käyttöä. Kumpikin kerta on päättynyt pettymykseen. Ensimmäisellä kerralla koulutus peruuntui kokonaan ja eilinen toinen yritys epäonnistui muuten. Yli kolmekymmentä talkoolaista odotti eilen Ahvenistolla kaupungin edustajaa, joka saapui paikalle pahasti myöhässä. Lopulta koulutus jäi kesken, koska sen suunnittelu ja toteutus eivät vastanneet kysyntää. Rimanalitus kaupungin liikuntapalveluilta.
Hämeenlinnan Raatihuoneen juhlasali oli tupaten täynnä asiantuntijoita ja päättäjiä, kun Kanta-Hämeen Lääkäriseura, Suomen Lääkäriliiton Hämeenlinnan paikallisosasto ja Hämeenlinnan kaupunki järjestivät 5.11.2009 seminaarin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvan lainsäädännön vaikutuksista Kanta-Hämeessä.
Asiaa tarkasteltiin valtakunnallisesti, forssalaisesti ja hämeenlinnalaisesti. Riihimäen seudun kantaa ei kuultu. Palvelun tuottajista olivat edustettuina erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja yksityiset terveyspalvelut. Sosiaalitoimen edustajilla ei ollut puheenvuoroa.
Suurin yksimielisyys vallitsee erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdentymisestä. Lähes yhtä yksituumaisia ollaan sosiaalitoimen eheyttämisestä mukaan yhdentyvään terveydenhuoltoon.
Eri tahojen yhteisenä tavoitteena on painopisteen siirtäminen etulinjaan; terveyden edistämiseen, ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja nopeaan puuttumiseen.
Kanta-Hämeen osalta lähitulevaisuuden tosiasiat puhuvat kolminapaisen toimintamallin puolesta. Napoja ovat Forssa, Riihimäki ja Hämeenlinna.
Forssan seutu kehittää nykyistä malliaan omista lähtökohdistaan. Tavoitteena on lähentää sosiaalitoimen ja terveydenhuollon yhteistyötä madaltamalla ja poistamalla rajapintoja. Tarvitsemansa erikoispalvelut Forssan seutu ostaa Hämeenlinnasta, Tampereelta tai Turusta.
Riihimäen seutu selvittää nopeaan tahtiin Forssan mallista kehitettyä toimintatapaa, jossa sosiaalihuolto ja terveydenhuolto kuuluvat samaan organisaatioon. On oletettavaa, että kun selvitystyö on kerran aloitettu, viedään uudistusta eteenpäin Riihimäen seudun omana hankkeena. Kiinteä osa hanketta on nykyisen Kanta-Hämeen Keskussairaalan Riihimäen yksikkö.
Hämeenlinnan seutu on pakkoraossa. Jos mitään ei tehdä, on peli menetetty. Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan perusterveydenhuollon ja nykyisessä Kanta-Hämeen Keskussairaalassa tuotettavan erikoissairaanhoidon on löydettävä toisensa uudella tasolla. Uusi taso tarkoittaa integraatiota eli yhdentymistä. Kun tähän seudulliseen terveydenhuoltoon liitetään näiden kolmen kunnan sosiaalitoimi, syntyy alueellinen sosiaali- ja terveysalue.
Haasteet eivät lopu Hämeenlinnan seudun sosiaali- ja terveysalueen synnyttämiseen. Ahveniston mäen sairaalan tarjonnan ja hintojen tulee olla kilpailukyvyltään niin hyviä, että Riihimäen ja Forssan sote -alueet ostavat Hämeenlinnan sairaalalta erikoissairaanhoidon palveluja. Vain tässä kilpailussa menestymisen kautta on nykyisellä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Hämeenlinnan yksiköllä tulevaisuutta. Vaihtoehdot ovat vähissä.
Kaupunginjohtaja Tapani Hellsten julkaisi tänään budjettiesityksensä. Vaihtoehdot ovat vähissä ja kyyti kylmää. Ryhdikäs ja realistinen esitys.
Luottamushenkilöillä alkaa vääntö siitä, mitkä palvelut turvataan ja mistä luovutaan. On tehtävä rajaus lakisääteisten ja harkinnanvaraisten toimintojen välillä. Kylmistä luvuista on päästävä toiminnan säätämisen tasolle. Ei ihan helppoa - eikä varmaan yksimielistäkään.
Kaupunginjohtajan esityspohja on selkeä:
- veroprosentin nosto on välttämätön, mutta yhden prosenttiyksikön nosto tuo vain noin 3 M€:n tulonlisän, koska veropohja kapenee
- lainakanta lisääntyy noin 30 % ja lainaa otetaan myös käyttömenojen maksamiseen; lainamäärän lisäys on 22 M€
- toimintakate on käytännössä sama kuin vuonna 2009 (kasvu 0,1 %), mutta tähän pääseminen on äärimmäisen kovan työn ja kovien päätösten takana
- kaupungin työntekijöitä lomautetaan kohdennetusti siten, että keskimääräinen lomautusaika on kaksi viikkoa
- maksut nousevat; palvelujen käyttäjien omavastuuosuus kasvaa
Yksinkertaistettuna menot alas ja tulot ylös.
Talouden tasapainottamista vaikeuttavat ainakin: 1) tulopohjan kapeutuminen, 2) asukkaiden maksukyvyn heikentyminen, 3) kasvavat palkkamenot, 4) lihavina vuosina synnytetyt menoautomaatit sekä 5) kuntaliitoksen puitesopimuksen rajoitukset.
Pähkinää riittää.
Yksitoista puheenvuoroa kolmestatoista asiasta ja kuusitoista puheenvuoroa Satu Taiveahon aloitteesta ”Lasten ja nuorten varhaisen tuen vahvistaminen”. Valtuuston puhetilastot maanantaina 5.10.2009.
Puheenvuorojen painotus viestii Hämeenlinnasta lasten ja nuorten kaupunkina. Onko puheiden tuottama vaikutelma oikea?
Kaksi näytettä puheenvuorojen aatelista: ”Säästäminen lapsista ja nuorista on lainanottoa huippukorkealla korolla” ja ”Pahoinvointia ei voida pyyhkiä hyvinvoinnin kumilla”. Sanontojen omistajina Teija Arvidsson ja Kylli Kylliäinen.
Lasten ja nuorten puolesta käyttäneiden puoluetaustat ovat seuraavat:
- kokoomus 2 (Kaija Leena Savijoki ja Sari Rautio)
- sosiaalidemokraatit 2 (Pentti Nyholm ja Ranjithkumar Prabhakaran)
- keskusta 2 (Marjatta Rahkio ja Satu Leppänen)
- vihreät 2 (Kirsi Ojansuu ja Markus Rimón)
- kristilliset 2 (Kylli Kylliäinen ja Teija Arvidsson)
- vasemmistoliitto 2 (Ritva Oinonen ja Reijo Martikainen)
- perussuomalaiset 1 (Ismo Soukola)
Kaikki puheenvuorot olivat myönteisiä lasten ja nuorten varhaiselle tuelle. Puheenvuorojen mukaan hyvinvointisuunnitelmaan pitää liittää riittävä resurssi hyvien aikomusten toteuttamiseksi.
Puheiden ja tekojen välinen yhteys punnitaan vuoden 2010 talousarviossa. Talousarvion vaikein asia on puutteen kohdentaminen. Painopisteet ja arvovalinnat tehdään valinnoilla puutteen kohdentamisessa.
Eihän valtuusto kohdenna puutetta lasten ja nuorten lautakunnan keskeisimpään kohteeseen eli lasten ja nuorten varhaisen tuen rahoittamiseen? Eihän?
Liikuntapuolen osuus kaupungin säästöistä vuonna 2010 on reilut 600 000 euroa. Säästöjen kohdentamisessa on kyse arvovalinnasta koko väestön terveyttä ja toimintakykyä edistävän liikunnan ja organisoidun seuratoiminnan välillä; arvovalinnasta kaikkien asukkaiden ja pienten ryhmien välillä; arvovalinnasta eri urheilumuotojen välillä.
Liikuntalain hengen mukaan kunnan tehtävä on järjestää olosuhteet ja järjestöjen tehtävä tuottaa toiminta. Hämeenlinna on toiminut olosuhteiden rakentamisessa kiitettävästi: asukkaiden käytössä on kaksi uimahallia, neljä jääkaukaloa kolmessa hallissa, Pullerin hieno moniliikuntahalli, Hämeenkaari, Iittalan halli, koulujen tiloja sekä runsas joukko erilaisia ulkoliikuntapaikkoja ympäri uutta Hämeenlinnaa.
Ulkoliikuntapaikkoja on sekä maksullisia (osa kentistä) että maksuttomia kuten talven luistinradat ja hiihtoladut. Keskustelua käydään siitä, vastaako kaupunki myös ensi talvena ulkoliikuntapaikkojen käyttökunnosta viikonloppuisin eli silloin, kun niiden käyttö on suurimmillaan. Tarjoaako kaupunki asukkailleen mahdollisuuden omaehtoiseen terveyden ja toimintakyvyn ylläpitoon vai ei?
Vastapainona ulkoliikuntapaikkojen viikonloppukunnossapidolle tuntuvat olevan kaupungin rakentamien ja rahoittamien sisäliikuntatilojen käyttö- ja toimintamaksut. Keskustelu on kulminoitunut jäähallien tuntimaksuihin. Vuonna 2006 maksoivat juniorijoukkueet yhdestä jäätunnista koko joukkueen osalta 64 euroa. Tänä vuonna on tuntimaksu joukkueelta 44 euroa. Kun puhutaan 20 %:n korotustarpeesta tarkoittaa se tuntihintaa 52,80 euroa. Jos korotus olisi 40 % olisi tuntihinta joukkueen harjoittelusta huippuolosuhteissa 61,60 euroa. Hinta vuodelle 2010 olisi siis vielä 40 %:n korotuksenkin jälkeen halvempi kuin hallitunnin hinta oli vuonna 2006.
Toistuvat puheet ja peloittelu siitä, että tuntihintojen kohtuullistaminen lähemmäksi todellisia kustannuksia lopettaisi lasten jääurheiluharrastuksen Hämeenlinnassa ovat outoja.
Kun säästöjen osalta puhutaan seura-avustusten lopettamisesta, kannattaa samaan keskusteluun ottaa mukaan Jäähalli OY:n saama nuorisoavustus, joka oli vuonna 2008 peräti 140 000 euroa. Summa on lähes yhtä suuri, kuin kaikkien Hämeenlinnan urheiluseurojen saama seura-avustus yhteensä. Halliyhtiö saa siis nuorisoavustusta - eikö avustus olekaan tarkoitettu järjestöille?
Keskustella kannattaa myös Jäähalli Oy:n saamasta toiminta-avustuksesta, jonka taso on ollut luokkaa 195 000 euroa. Huikea määrä rahaa osakeyhtiölle, jonka tulee tavoitella nollabudjettia eikä toimia kaupungin tuen varassa.
Avustusten ja liikuntapaikkojen ylläpidon suhteen tarvitaan harmonisointia ja harkintaa. Harmonisointia ja harkintaa eri lajien ja harrastajien välillä. On kyse arvovalinnoista. Arvovalinnoista liikunnan sisällä.
|
|
|