Luovutaan vanhasta ja tehdään uusi!

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 13.9.2017

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon uuden palvelukeskuksen suunnittelu ja toteutus on maakunnan ja samalla Hämeenlinnan ylivoimaisesti tärkein hanke. Koska hyvää  tulosta ei synny vanhaa säätämällä, on viisainta laittaa kaikki uusiksi. Pieni säätö ei riitä.

Haastavinta on yhdistää kolme toimialaa: sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Yli neljäkymmentä vuotta erillään toiminut kolmikko pallottelee kansalaisia luukulta toiselle, kangistaa ja hidastaa asioiden hoitamista ja on päällekkäisyyksineen kallis. On aika luopua vanhasta ja uudistua.

Kun kolme itsenäistä alaa yhdistyy maakunnalliseksi kokonaisuudeksi, on luontevaa sijoittaa kaikki saman katon alle, missä eri alojen asiantuntijat kohtaavat kasvotusten. Emme tarvitse perinteistä keskussairaalaa, emme tarvitse uutta terveyskeskusta tai pitkäaikaishoitoa tarjoavaa laitosta. Tarvitsemme ja ansaitsemme asiakkaan tarpeista lähtevän terveydenhuollon palvelukeskuksen.

Hämeenlinnan keskustaa on näivetetty vuosikymmeniä siirtämällä tärkeitä toimintoja laita-alueille. Neljäkymmentä vuotta sitten keskussairaala muutti keskustasta Ahveniston metsiin, kaksikymmentä vuotta sitten rakennettiin suuret marketit Tiiriön pelloille ja nyt viedään lukiotkin pois keskustasta.

Yksi mahdollisuus palauttaa elämä keskustaan on tuoda sinne arjen palveluja ja toimintoja. Koska elävöittämiseen eivät riitä ravintolat ja viihdekeskukset eikä edes asuntojen rakentaminen, on syytä tervehtiä ilolla hyvinvointi- ja terveyspalvelujen sijoittamista liikenteen solmukohtaan. Rautatieasema on julkisen liikenteen solmukohta; tulevaisuudessa nykyistäkin tärkeämpi.

Helsingissä päärautatieasemalla ja Pasilassa sekä lisäksi ainakin Tampereella ja Turussa on jo rakennettu tai suunnitellaan rakennettavaksi massiivisia asunto-, toimisto-, liike- ja viihdekeskuksia aivan asemien viereen tai asemalaitureiden päälle. Kehityksen suunta on selvä.

Ymmärrän huolen herkkien laitteiden toimimisesta tärinässä. Rautatien ja terveydenhuollon palvelukeskuksen väliin jää kuitenkin 60 metrin levyinen vihervyöhyke ja nykytekniikoilla on mahdollista rakentaa tärinättömiä tiloja, missä vaaraa toimintahäiriöistä ei ole.

En ymmärrä väitteitä paikan vaarallisuudesta enkä puheita liikenteellisistä ongelmista. Rata-alueella ei seisoteta vaarallisia kuljetuksia ja liikenteen sujuvuus turvataan hyvällä suunnittelulla ja rakentamalla lopultakin yhteys kymppitieltä Vanajantielle. Julkisen liikenteen osaltahan paikka on ihanteellinen.

Suunniteltua sijaintia puoltaa myös sairaankuljetuskeskuksen läheisyys. Viereinen rautatieasema takaa senkin, että maakuntamme asukkaille voidaan tarjota maan parasta erikoisasiantuntemusta, jota omien osaajiemme lisäksi löytyy alle tunnin matkan päästä Helsingistä ja Tampereelta.

Valinnanvapaus on yksi soteuudistuksen keskeisiä tavoitteita. Meillä on nyt erinomainen tilaisuus näyttää esimerkkiä. Vielä on aikaa ottaa tavoitteeksi, että palvelukeskuksesta tulee sosiaali- ja terveyspalvelujen monipuolinen tavaratalo ja yritysrypäs, josta asiakkaat saavat eri tuottajien ja yrittäjien palveluja. Kaikki hyötyvät.

Ratkaisua odottaa vielä yksi asia eli miten alue saadaan omaan hallintaan. Toivon parasta.

19 kommenttia artikkeliin “Luovutaan vanhasta ja tehdään uusi!”
  1. avatar Seppo sanoo:

    Ehdotan sairaalan paikaksi ns. Sunny Car Centerin tonttia. Ja liikenne sujuu kun liittymät rakennetaan tietenkin suoraan Hki-Tre moottoritieltä.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Niin ja eihän Tampereen Yliopistollinen keskussairaalakaan Tampereen keskustassa ole. Siellä on lisäksi jatkuva laajennusmenossa, koska tontilla on varaa siihen. Alkaa olla jo ikävän suuri. Suunnitellaanko tänne jo valmiiksi lian ahdas kokonaisuus, koska toimintoja on moninaisia.

      • avatar Seppo sanoo:

        Juuri tuota Lauri ajattelin, että sitten kun tulee tarve laajentaa on SCC -tontilla tilaa joka suuntaan; sivuille ja jopa ylös. Sitäpaitsi ei tarvitse purkaa sairaalan tieltä entisiä hyviä käyttökelpoisia rakennuksia. Mitä tulee sairaankuljetuskeskuksen läheisyyteen, sillä ei liene suurtakaan merkitystä, koska sieltähän lähdetään juuri sinne missä apua tarvitaan. Ja sitten vasta mennään sairaalalle. Takaisin meno on eri juttu.

    • avatar Susanna Hietanen sanoo:

      Julkisuudessa esillä olevan materiaalin perusteella riskianalyysi näyttää olevan melkoisen kevyesti tehty. Toivottavasti sen taustalla on enemmän tietoa. Ja toivottavasti tämä tieto saatetaan hämeenlinnalaisten tietoon mahdollisimman pian.

      Ihan mieluusti näkisin arviot terrorismin varalle (ei ole enää mitenkään kaukaa haettua) ja mahdollisten ilmastomuutosten aiheuttamien tulvariskien varalla (ei kaukaa haettua sekään). Joku varmaan esittelee?

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Terve Susanna,

        valitettavasti riskianalyyseissä vallitseva käytäntö lienee nykyäänkin vielä ns. tilastotieteellinen, eli lähdetään arvioimaan erilaisten skenaarioiden todennäköisyyksiä. Tällaisen lähestymistavan kammottavin epäonnistuminen lienee Fukushima Daiichi -ydinvoimaloiden ydinten sulaminen. Voimalaitoksia suunniteltaessa arvioitiin tilastollisesti sellaisen tsunamin todennäköisyyttä, joka ulottuisi voimalaitosten varavoimalaitteisiin. Havaintojoukon jakaumassa sellainen olisi tietysti ollut ns. outlier event, Black Swan, poikkeava tapahtuma, jonka todennäköisyys oli niin pieni, että se suodatettiin pois.

        Toteutui tsunamiaalto, jonka ulottuma oli 39 metriä merenpinnan yläpuolelle oleviin kohteisiin lähes 20 kilometriä sisämaassa. Fukushimassa väärä kysymys oli, kuinka todennäköistä on että vesi yltää varavoimalaitteisiin, kun oikea kysymys olisi ollut, mitä tapahtuu jos varavoimaa ei ole.

        Tässä oivallinen linkki ns. organisationaaliseen riskisokeuteen:
        http://www.risktec.tuv.com/knowledge-bank/technical-articles/black-swan-or-blind-spot-the-duality-of-extreme-events.aspx

  2. avatar Janne L sanoo:

    Saavutettavuudella tätä tonttia on perusteltu. Lisääköhän muutaman kilometrin siirto jotenkin saavutettavuutta, kun bussi kulkee tietääkseni rautatieasemalta sairaalalle aika tiuhaan – kävelymatkahan tässsä vain pitenee. Ja autoilijoille on aivan sama saavutettavuus, oli sairaala sitten Ahvenistolla tai keskustassa.

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Valitettavasti tämä keskustelu on täysin akateemista. Se olisi sitä, vaikka tontti olisi jo hallussa. Sinänsä on täysin surrealistista, että julkisrahoitteinen organisaatio päättää perustaa tässä vaiheessa kolmannesmiljardin hankkeen jatkovalmistelun toisen omistaman ja käyttämän tontin varaan ilman, että asiasta oli käyty edes mitään neuvotteluja. Mutta ei sillä ole lopputulokseen vaikutusta.

    Asia on vain niin, että valtio ei tule laittamaan vähintään kolmannesmiljardia, sairaalahankkeiden kustannusarvioiden pitävyyshistorian perusteella todennäköisemmin lähes puolta miljardia Hämeenlinnaan.

    Vielä viimekin vuonna käytössä olleissa Tilastokeskuksen väestöennusteissa Kanta-Hämeen väestö oli kasvussa seuraavasti:

    2014 toteuma 175 350
    2025 ennuste 178 404
    2040 ennuste 180 820

    Positiivisesta kasvuennusteesta huolimatta kaikissa erikoissairaanhoidon saatavuusmalleissa Hämeenlinna menettää keskussairaalansa. Todellisuudessa Kanta-Häme on pudonnut Tilastokeskuksen ennustamalta kasvukäyrältä pahasti, 31.12.2016 asukasluku oli 173 781, ja 2017 ensimmäisen puoliskon aikana miinusta tuli 374 lisää. Vuoden 2014 tasosta ollaan siten tultu alas noin 2 000 asukkaalla, kun olisi pitänyt olla 700-800 asukasta plussalla.

    Turvallisuusriskien kannalta sairaalalle kaavailtu paikka on älytön. Oikea kysymys ei ole arvioida räjähdys-, palo- tai myrkyllisen kemikaalivuodon tai sotilaallisen operaation todennäköisyyttä, vaan miten sellainen tapahtuma vaikuttaa sairaalaan toimintaedellytyksiin ja turvallisuuteen. Sellaisia riskejä, joiden seurauksia ei kestetä, ei pidä ottaa millään todennäköisyyksillä. Mutta ei tälläkään ole väliä, rahaa kaavaillun kaltaiseen laitokseen ei tule.

  4. avatar Walkman sanoo:

    Ilmeisesti ”kasvukäytävällä” junat menee lujaa ohitse, etelään ja pohjoiseen.

  5. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Luovutaan vanhasta ja tehdään uusi! kertoo otsikko. Niinkö sitä vain luovutaan vanhasta?
    tarkoitetaanko tuolla kolmen tahon yhdistämisellä, että ne yhdistetään hallinnollisesti, vai pitääkö nuo palvelut olla kaikki saman katon alla fyysisesti?
    Tarkoitetaanko sillä sitä, että esim. Lammilta peruterveyshoitoa tarvitseva nuhapotilas raahautuu yleisellä kulkuneuvolla tartuttaen kanssamatkustajat samaan tautiin kiirehtiessään perusterveyslääkärille radan varteen.
    Laaja-alaisen kaupungin asukkaalle ei tuollaisesta yhden katon alla olevasta palveluverkostosta ole mitään hyötyä.

  6. avatar Tapsa sanoo:

    Tuo mitä Ilkkala ennustaa on kyllä enemmän kuin todennäköistä. Heittäiskiö valtio kuihtuvaan kanta-hämeeseen lähemmäs puoli miljardia – ei varmasti. Tämä on oikeastaan suurempi ihmetyksen aihe kuin tuo uuden sairaalan sijainti. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä koko hanke kuivuu juuri rahoitukseen.

  7. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kiitän aktiivisuudestanne, hyvät kommentoijat.
    On oikea aika tuoda esiin erilaisia vaihtoehtoja ja uhkakuvia. Näiden perusteella maakuntamme päättäjät voivat tarkentaa ja täydentää suunnitelmia.
    Ihan muutama oman ajatteluni perusasia:
    – nyt kolme eri paikoissa toimivaa palvelualaa yhdistetään yhden johdon alle ja saman katon alle
    – kaupungissa loppuu toiminta sekä Ahveniston sairaalassa että Vanajaveden sairaalassa
    – suunta on kohti keskustoja, missä esimerkiksi Helsingin ja Turun sairaalat jo ovat, mutta Tampere ei ole
    – vaikka kuinka yritän ponnistella, en pysty samaistumaan kaikkiin uhkakuviin
    – maakunnan laskevasta väkiluvusta huolimatta tarvitsemme uuden ajan palvelukeskuksen
    – lammilaiset saavat hengähtää helpotuksesta – suunnitelma ei vie palveluja Lammilta

    Valtiovallan rahoitusosuuden suhteen olen myönteisellä kuulolla. Julkisista palveluista kaksi tärkeintä ovat sotepalvelut ja koulutus. Jos rahaa johonkin laitetaan, niin näihin.

  8. avatar Tapsa sanoo:

    Kiitokset myöskin Sepolle avauksesta, vaikka täysin erimielisiä tällä kertaa olemmekin. Pääosin päättäjien käymä keskustelu sairaalasta mielipidepalstalla käy kuumana. Huomioni kiinnittyi ex päättäjä; Tapio Vekan antiin tämän päivän lehdessä. Hän katsoo asiakseen omien sanojensa mukaan lukita sairaalan paikka Viipurintien sillan kupeeseen, ja määrää keskustelun siitä päättyneeksi. Hieman tästä tulee sellainen tunne, ettei Vekka ymmärrä olevansa entinen päättäjä.

  9. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Kysyisin vielä Seppo Rehuselta selvennystä oman ajattelunsa perusasioihin:
    – kerrot näin: ”nyt kolme eri paikoissa toimivaa palvelualaa yhdistetään yhden johdon alle ja saman katon alle”
    kysymysteni esimerkkinä käytän Hämeenlinnan Lammia, koska se on lammilaisen potilaan kannalta oleellisin seikka koko tässä sairaalan sijoituspaikassa. Lammilla on jo nyt valinnanvapaus, jossa voi valita vapaasti perusterveyden hoidon hoitopaikan. Mitenkä tuo keskustaan kaavailtu saman johdon alaisuudessa ja saman katon alla oleva osittain kilpaileva yritys hoidetaan siten, että se ei suosi saman katon alla olevaa perusterveyden hoitoa? Mitä hyötyä tuosta kaavailusta on lammilaiselle perusterveyden hoitoa tarvitsevalle veronmaksajalle?
    – kenen etu on se, että toiminta loppuu sekä Ahvenistolla, että Vanajaveden sairaalassa ja mitä noiden laitosten omistaja tulee tekemään kyseisillä kiinteistöillä?
    – Lammilta, kuten Rengosta ja Iittalasta katsottuna Ahvenisto on kaupungin keskustassa samoin kuin sairaanhoitopiirin Hämeenlinnan ulkopuolisista kunnistakin katsottuna. Mitä etua löydät noiden alueiden potilaille siitä, että sairaala sijaitseekin Lidl-kaupan vieressä?
    – ponnistelusi uhkakuviin on turhaa, uhkakuvia löytyy joka paikkaan, siitä olemme ilmeisesti samaa mieltä.
    – onko Hämeenlinnan kaupungin asia rakentaa palvelukeskusta verovaroin valinnanvapaustilanteessa omaa vapaan kilpailun kanssa kilpailevaa organisaatiota?
    – kerrot myös, että lammilaiset saavat hengähtää helpotuksesta- suunnitelma ei vie palveluja Lammilta. Suunnitelmasta en osaa sanoa, mutta jo nyt muutaman vuoden ajan esim 1-luokan diabetesta sairastavat lammilaiset henkilöt ovat joutuneet käymään kontrollihoidossa pääterveysasemalla. Nyt valinnanvapauden tultua myös heillä on mahdollisuus saada hoitoa lähempää, joillain jopa kävelymatkan päässä kotoaan, vaikka hoitoa tarjoava taho ei olekaan kylän keskustassa.
    Hoitavien lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan kannalta siirto Ahvenistolta pois saattaa olla tarpeellinen, sen tietää ainoastaan henkilökunta. Potilaan kannalta siirrolla ei ole mitään merkitystä, potilas tuskin paranee sen paremmin, vaikka hän jostain sairaalan katolta näkeekin pilkahduksen Vanajavettä. Tuota Vanajavesi-maisemaa tämän päivän lehdessä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tekninen johtaja piti parantavana seikkana, vaikkakin samainen henkilö pisti kyseenalaiseksi Ahveniston luonnonkauniin maiseman, koska sairaalassa tulevaisuudessa yövytään vähemmän.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Antti, vastaan yksitellen:
      – lammilainen valitsee itse, laitos ei valitse ketään vaan ihminen valitsee hoitopaikan
      – uudessa vuonna 2020 alkavassa järjestelmässä yhdistyy kolme toimialaa ja on järkevää, että ne toimivat keskenään samoissa tiloissa. Maakunta johtaa ei Hämeenlinna.
      – vapaaksi jäävien tilojen käytöstä vastaa niiden omistaja parhaaksi katsomallaan tavalla
      – Lidlin vieressä sijaitsevat sosiaalitoimi, terveysasema sekä tietyt sairaalatoiminnot. Lammilaiset ovat onnellisessa asemassa, kun on omat palvelut lähellä. Kaupungissa ei ole järkevää siirtää nyt Vanajaveden rannalta saatavia terveyskeskuspalveluja Ahvenistolle.
      – palvelukeskusta ei rakenna Hämeenlinna vaan maakunta, johon myös Hämeenlinna kuuluu
      – valinnanvapaus tuo juuri niitä etuja, mitä itse kuvaat.

      Kannatan palvelujen järjestämistä vastaamaan 2020 luvun ja siitä eteenpäin tarpeisiin enkä 1950-70 luvun tarpeisiin, mihin nyt toimiva systeemi rakennuksineen on pystytetty.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Kiitos Seppo vastuksistasi. Ne eivät kuitenkaan tyydytä, ilmeisesti puhumme eri asioista enkä osaa tuoda julki sitä mitä tarkoitan.

  10. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Kantasairaalan suunnitelman keskeinen ominaisuus on, ettei sitä ole tarkoitettukaan toteutumaan, vaan saamaan uunotetut päättäjät tuntemaan itsensä tärkeiksi kunnes on myöhäistä.

  11. avatar Walkman sanoo:

    Sairaala hanketta perustellaan mm käsitteellä: Saavutettavuus

    Saavutettavuus: Wikipedian mukaan se tarkoittaa: Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten yleisöjen tarpeiden huomioimisesta ja kohteen tarjonnan (tuotteen tai palvelun) helposta lähestyttävyydestä ja tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen ja elämyksiin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä. Saavutettavuus merkitsee kohteen helppoa lähestyttävyyttä kaikenlaisille ihmisille, mukaan lukien (mutta ei pelkästään) vammaisten tai toimimisesteisten ihmisten näkökulmasta.

    Käsitykseni mukaan (jonka tiedän itsekin olevan ainakin jonkinverran puutteellinen) rautatien välitön läheisyys ei tuo mitään erinomaista ekstraa saavutettavuuteen. Vai onko tiedossa tapauksia joissa saavutettavuuden puute olisi aiheuttanut ongelmia sairaalan nykyisestä paikasta johtuen? Siis potilaalle. Lisääkö uusi paikka saavutettavuutta potilaan kannalta? Olen myös antanut itseni ymmärtää, että kaikki SOTE palvelut siirretään saman katon alle. Se parantaa varmaankin viranomaisten saavutettavuutta ainakin viranomaisten suhteessa toisiin viranomaisiin. Mutta onko tässä ”ongelmassa” tai asiassa kyse työpaikan fyysisestä tilasta vai tiedonsiitoinfrasta? On myös kerrottu että, asiakkaan pompottelu luukulta luukulle loppuu, kaikki voidaan hoitaa yhdeltä luukulta. Mitä se tarkoittaa? Lukuisia uusia henkilöpalvelupisteitä vaiko asiakas- / potilaskäyttöisiä tietokonepäätteitä?

    Rautatieaseman läheisyydella saattaa olla joillekin sairaalan (uusille/vanhoille) työntekijöille positiivinen merkitys. Joillekin uusille/vanhoille sillä voi olla negatiivinen vaikutus. Tulos on + – nolla. Niille työntekijöille jotka mahdollisesti käyttävät rautatietä työmatkoillaan eniten vaikuttava tekijä on kuitenkin VR tai joku muu rautatiellä mahdollisesti operoiva sekä rautatietä työmatkallaan käyttävän työntekijän kotipaikan sijaisuus. Itse potilaalle rautatieaseman läheisyys ei tuo mitään uutta lisäarvoa hoitotapahtumaan. Olenko väärässä?

    HILMAsta löytynyt kuvaus sairaalahankkeeta on käsitykseni mukaan ”luonnos” hankinnasta ja hyvin yleisluontoinen ja siitä johtuen ”allianssi” malli voidaan perustella. Sisälle hilmajärjestelmään en kirjautunut. Jos hanke toteutetaan niin en minä eikä kukaan muukaan voi kuin luottaa hankkeeseen osallistuvien pätevyydestä hoitaa tehtävää maakunnan etu edellä. Nyt kustannusarvio on 305 miljoonaa euroa. Tämä saadaan varmasti kulumaan. LIsäksi kymmenien miljoonien liikenneinfratarpeet ja -muutokset. Mutta mitäs siitä jos rahaa on?

    Tehokkain keino saada uusi sairaalahanke liikkeelle on löytää sisäilma- ja homeongelmia nykyisestä sairaalasta. Se on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Toisaalta se saattaa vauhdittaa uushankintaa ja toisaalta herättää kysymyksen keskussairaala tason hoidon jatkumisesta maakunnassa ylipäätään. Vuosi, pari sitten luvattiiin keskussairaala tasoisten palvelujen säilyvän lähes kaikilta osin Kanta-Hämeen kuntien sairaalassa. Mutta kuka edes tietää miten koko SOTEsopassa lopullisesti tulee käymään. Joten, mahdollisuuksien mukaan pysytään terveinä.

  12. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Aikanaan Raumalainen rakennusyhtiö Lampola kävi rakentamassa 2 kerrostaloa vanhalle asuntomessualueelle Keskussairaalan henkilökunnalle. Josko sielä koskaan on asunutkaan sairaalan henkilökuntaa heidä työmatkansa ainakin pitenee.

Jätä kommentti

css.php